Mökki
Olimme varanneet mökin viikoksi pohjoisesta. Tällä kertaa pohjoinen tarkoitti Leviä, jossa olimme olleet viimeksi kesällä 2016. Olimme suunnitelleet tälle perhelomalle käyvämme ainakin Saana-tunturin huipulla ja mahdollisuuksien mukaan myös joillakin Ylläs-Pallastunturin kansallispuiston päiväretkikohteilla. Katselin myös mitä liikunta-aktiviteettejä olisi lähistöllä ja löysin NUTS Ylläs Pallaksen sivut.
37 kilometrin juoksu olisi iso haaste minulle jonka pisimmät juoksukilpailut ovat olleet puolimaratoneja. Minulla oli takana joitakin maastotriathloneja, joista viimeisin oli Xterra Finland elokuussa 2018. Olin juossut vähän aikaa sitten Etelä-Saimaan varttimaratonin ja kaavailin juoksevani syyskuussa Kullervo-maratonin. Oli toukokuu ja syksyyn olisi hyvin aikaa. Voisin nostaa kestävyyttä pitkillä lenkeillä ja välttää vammojen syntymisen. Voisin olla hyvässä kunnossa syksyllä.
Mutta Ylläs-Pallas jäi pyörimään mieleen. Tunturimaisemien keskellä juoksu tuntui ajatuksena hienolta seikkailulta verrattuna Joutsenon tasaiseen asfalttimaratoniin
Realiteetit
Minulla on selvänä mielessä realiteetit. NUTS Ylläs Pallakseen oli noin kaksi kuukautta aikaa. Olin työmatkapyöräilyn lisäksi juossut kymmenen kilometrin vauhtia parantavia juoksutreenejä alkuvuoden enkä ehtisi nostaa pitkien juoksulenkkien matkoja riittävän pitkiksi että tietäisin jaksavani juosta koko 37 km reitin. Työmatkaa pyöräilin koko ajan, mutta siinäkin olivat pitkät monen tunnin lenkit jääneet viime vuoteen. Minulla oli vasemmassa pohkeessa pieni vamma, joka aina välillä kipeytyessään esti juoksemisen. Se voisi ärtyä kisan aikana ja joutuisin ehkä keskeyttämään. En tiennyt myöskään miten selviäisin yli tuhannen metrin vertikaalisesta noususta minulle pitkän juoksumatkan lisäksi. Vuoden 2018 Xterra Finlandissa pääsin juoksuosuudella juuri ja juuri mäet ylös ja enimmäkseen kävelin ne. Etureidet olivat silloin aivan lopussa. Sitä tunnetta en haluaisi kokea uudestaan.
Minulla oli hyvät lenkkarit. Olin saanut lahjaksi aikoinaan Salomonin Sense Ultra 4 SG:t, joilla olin juossut maastotriathloneissa ja X-Runeissa. Jalkani eivät vain olleet täysin yhteensopivat noiden kenkien kanssa. Jokaisen kisan jälkeen olin saanut jonkinlaisia rakkoja kengistä varsinkin jos kengät pääsivät kastumaan. Nyt keväällä ukkovarpaani kosketti aamusta kengän kärkeä. Oli tarve isommille kengille. Minun kokoisia kenkiä ei vain ollut oikein saatavana. Salomonien koko oli 47 ja risat ja sekin oli jo harvinainen koko kaupoissa, puhumattakaan että ne olisivat kohtuuhintaiset. Yhdet 48 koon Salomon Sense Ride kakkoset kokeilin, mutta leveyttä ei niissä tuntunut olevan sen enempää kuin nykyisissä S-Labeissa. Pituutta oli hieman enemmän. Ne jäivät kauppaan.
En tiennyt kuinka kauan minulta kestää juosta 37 kilometriä. Asfaltilla olisi helppo laskea tavoite, mutta maastossa aikaa oli mahdotonta arvioida matkan kestoa tuntematta reittiä. Päädyin lopulta arvioimaan juoksun kestoa 5-7 tunnin nurkille. Ensisijainen tavoite oli päästä maaliin ja viiden tunnin alitus olisi jo plussaa. Aika voisi olla myös hitaampi jos joutuisin kävelemään paljon. Reitti oli uudistunut viime vuodesta ja pidentynyt 30 kilometristä 37 kilometriin.
Varusteet
NUTS Ylläs Pallas on pidempi polkujuoksukilpailu myös huoltopisteiden välisen etäisyyden kannalta ajateltuna. Kun puolimaratonissa on huoltopisteitä on normaalisti 5 kilometrin välein oli tässä juoksussa huoltoa kahdessa pisteessä jos maalihuoltoa ei lasketa mukaan. Kisassa oli lista pakollisista varusteista, joita piti kuljettaa kisan ajan mukana. Suurin osa pakollisista varusteista oli jo valmiina, mutta esimerkiksi hätäpilli piti nykäistä mökin pelastusliivistä.
Juoksureppu löytyi jo juomarakon kanssa. Se ei ollut mikään huippukevyt kisareppu, mutta se oli työmatkapyöräilysssä ja juoksussa testattu ja toimivaksi havaittu.
Juoksuhousuja löytyy kaapista moneen lähtöön. Rennot Craftin housut, joiden taskuissa olisi kätevä kuljettaa tavaraa. Niissä oli myös mukava juosta, mutta housut saattaisivat hiertää pitkällä matkalla. Trikoista seuraavat suosikit olivat Craftin kompressiotrikoot, joita löytyi shortsiversiot ja pitkälahkeiset. Päätin ottaa reissuun molemmat ja valita sään mukaan sopivat.
Pakkasin paidoista mukaan sekä pitkähihaisen että lyhythihainen urheilupaidan.
37 kilometrin matkalla vedenpitävä takki ei ollut pakollinen. Otin kuitenkin reissuun mukaan muutenkin Haglöfsin vedenpitävän ulkoilutakin ja kisaa varten erittäin kevyen tuulenpitävän
kuoritakin joka meni pieneen tilaan.
Kisassa tarvittavaa energiaa piti saada hommattua. Kaapin pohjalta löytyi yksi vanhentunut geelipussi ja purkin jämä urheilujuomaa. Katselin nettikauppojen valikoimista sopivaa settiä, millä saisin hoidettua kisaravinnon ja pakollisen 250 kilokalorin varaenergian joka tuli kuljettaa maaliin asti. Chain Reactionissa oli sopiva paketti tuttuja High5-geelejä ja juomia, mutta jahkailin muun tilattavan tavaran kanssa niin kauan, että paketti hävisi kaupasta ennen kuin pääsin tilaukseen saakka. Loppujen lopuksi ostin Suomesta sillisalaatin Lidlin geelejä ja Leviltä High5-plussageelejä, proteiinipatukoita ja pari Siripiri-pötköä. Testasin yhtä tai muutamaa geeliä harjoitusjuoksujen aikana enkä saanut niistä mitään oireita. Sen sijaan huomasin että melko pian suoraan syömisen päälle harjoiteltu liikunta sai mahan levottomaksi. Pitäisi onnistua energiatankkauksessa matkan varrella joutumatta puskareissuille.
Harjoittelutavoitteet
En ehtisi valmistautumaan kilpailuun hyvin. Voisin kuitenkin pidentää sekä pyörä- että juoksulenkkejä ja lisätä kestävyyttä ennen kilpailua. Vauhtikestävyysharjoittelun jätin vähälle ja pyrin saamaan enemmänkin kilometrejä kasaan ja pysyä terveenä. Tavoitteena oli päästä pisimmällä juoksulenkillä ennen kisaa 25 kilometriin helpolla vauhdilla.
Harjoittelun toteutuminen
Pyöräilin töihin monenlaisia reittejä pitkin ja menin pyörällä oikeastaan vähän joka paikkaan. Juoksin myös sekä ruokatunnilla että viikonloppuna kotona ja sain nostettua useana viikkona juoksukilometrit yli 30 kilometriin samalla kun pyöräilyn huippukilometrit käväisivät n. 270 viikkokilometrissä.
Juhannusviikolla juoksin pitkän harjoituslenkin juomarepun kanssa. Pyöräilin töihin ja työpäivän jälkeen lähdin polkuja pitkin juoksemaan hyväksi olettamaani kisavauhtia. Oli 26 astetta ja katselin kellosta kun sykkeet alkoivat nousta ja nousta. Kisaharjoituksena myös kävelin ylämäet. Kymmenen kilometrin jälkeen aloin olla aika lopussa. Sykkeet pyörivät juostessa VK-alueella ja kävelin monta kertaa myös mäkien välissä. Yhden erityisen tiukan mäen jälkeen hoipertelin vähän aikaa. Sain kasaan puolimaratonin verran kilometrejä ja illalla koitin toipua lenkistä. Tämä lenkki toi lisää epävarmuutta NUTS Ylläs-Pallaksessa onnistumiseen. Nauroin kyllä sisäisesti että sain kokeiltua tällä retkellä kaikenlaista kisatekemistä kuten puskareissu, kaatuminen, juominen, syöminen, jne. Tämä lenkki jäi lopulta pisimmäksi lenkiksi ennen kilpailua
Kaksi päivää tuon epäonnistumisen jälkeen juoksin kevyesti reilut 15 kilometrin maastolenkin. Juoksin koko lenkin ja keskivauhtini oli lähes sama kuin tuossa epäonnistuneessa juoksussa, jota Strava oli kaunistellut saksimalla hitaat pätkät tai pysähtelyt pois. Tämä oli hyvä merkki olemassaolevasta potentiaalista.
Aloitin kesäloman sopivasti kolme viikkoa ennen kisaa jolloin pyöräilin ensimmäisen yli 100 kilometrin pyöräilyn pitkään aikaan. Viimeisellä osuudella vedin noin 10 kilometrin vauhtikestävyystykityksen ja palauttelin sitten jalkojen sen verran että sain 100 kilometriä täyteen. Illan hyvä vaihtui aamulla erittäin pahaan oloon, joka ei mennyt juomalla ohi. Kokeilin jossain vaiheessa merisuolaa ja sen syöminen alkoi helpottamaan oloa. Tämäkin oli uusi oppi, josta olin kyllä kuullut, mutta en kokeillut itse.
Seuraavalla viikolla yritin vielä lähteä pienellä riskillä Lappeenrannan Pyöräilijöiden pitkähkölle maanantailenkille, mutta poikkeuksellinen raesade esti matkateon muutaman kilometrin päähän lähtöpaikasta. Työmatkapyöräily oli jäänyt jo pois kesäloman myötä ja muutenkin harjoituksen keventely sujui kuin itsestään. Keventely ennen kilpailua on tietyssä mielessä kivaa aikaa, kun voi ajatella työn tulleen tehdyksi ja kevennetyllä harjoittelulla lähinnä pitää yllä olemassa olevaa kuntoa yllä.
Sairastin ennen kilpailua myös pakollisen jokakesäisen flunssan alta pois. Tämäkin oli positiivinen asia koska yleensä flunssa sattuu kesäloman aikoihin. Näillä eväillä lähdettiin kohti pohjoista.
Olimme varanneet mökin viikoksi pohjoisesta. Tällä kertaa pohjoinen tarkoitti Leviä, jossa olimme olleet viimeksi kesällä 2016. Olimme suunnitelleet tälle perhelomalle käyvämme ainakin Saana-tunturin huipulla ja mahdollisuuksien mukaan myös joillakin Ylläs-Pallastunturin kansallispuiston päiväretkikohteilla. Katselin myös mitä liikunta-aktiviteettejä olisi lähistöllä ja löysin NUTS Ylläs Pallaksen sivut.
37 kilometrin juoksu olisi iso haaste minulle jonka pisimmät juoksukilpailut ovat olleet puolimaratoneja. Minulla oli takana joitakin maastotriathloneja, joista viimeisin oli Xterra Finland elokuussa 2018. Olin juossut vähän aikaa sitten Etelä-Saimaan varttimaratonin ja kaavailin juoksevani syyskuussa Kullervo-maratonin. Oli toukokuu ja syksyyn olisi hyvin aikaa. Voisin nostaa kestävyyttä pitkillä lenkeillä ja välttää vammojen syntymisen. Voisin olla hyvässä kunnossa syksyllä.
Mutta Ylläs-Pallas jäi pyörimään mieleen. Tunturimaisemien keskellä juoksu tuntui ajatuksena hienolta seikkailulta verrattuna Joutsenon tasaiseen asfalttimaratoniin
Realiteetit
Minulla on selvänä mielessä realiteetit. NUTS Ylläs Pallakseen oli noin kaksi kuukautta aikaa. Olin työmatkapyöräilyn lisäksi juossut kymmenen kilometrin vauhtia parantavia juoksutreenejä alkuvuoden enkä ehtisi nostaa pitkien juoksulenkkien matkoja riittävän pitkiksi että tietäisin jaksavani juosta koko 37 km reitin. Työmatkaa pyöräilin koko ajan, mutta siinäkin olivat pitkät monen tunnin lenkit jääneet viime vuoteen. Minulla oli vasemmassa pohkeessa pieni vamma, joka aina välillä kipeytyessään esti juoksemisen. Se voisi ärtyä kisan aikana ja joutuisin ehkä keskeyttämään. En tiennyt myöskään miten selviäisin yli tuhannen metrin vertikaalisesta noususta minulle pitkän juoksumatkan lisäksi. Vuoden 2018 Xterra Finlandissa pääsin juoksuosuudella juuri ja juuri mäet ylös ja enimmäkseen kävelin ne. Etureidet olivat silloin aivan lopussa. Sitä tunnetta en haluaisi kokea uudestaan.
Minulla oli hyvät lenkkarit. Olin saanut lahjaksi aikoinaan Salomonin Sense Ultra 4 SG:t, joilla olin juossut maastotriathloneissa ja X-Runeissa. Jalkani eivät vain olleet täysin yhteensopivat noiden kenkien kanssa. Jokaisen kisan jälkeen olin saanut jonkinlaisia rakkoja kengistä varsinkin jos kengät pääsivät kastumaan. Nyt keväällä ukkovarpaani kosketti aamusta kengän kärkeä. Oli tarve isommille kengille. Minun kokoisia kenkiä ei vain ollut oikein saatavana. Salomonien koko oli 47 ja risat ja sekin oli jo harvinainen koko kaupoissa, puhumattakaan että ne olisivat kohtuuhintaiset. Yhdet 48 koon Salomon Sense Ride kakkoset kokeilin, mutta leveyttä ei niissä tuntunut olevan sen enempää kuin nykyisissä S-Labeissa. Pituutta oli hieman enemmän. Ne jäivät kauppaan.
En tiennyt kuinka kauan minulta kestää juosta 37 kilometriä. Asfaltilla olisi helppo laskea tavoite, mutta maastossa aikaa oli mahdotonta arvioida matkan kestoa tuntematta reittiä. Päädyin lopulta arvioimaan juoksun kestoa 5-7 tunnin nurkille. Ensisijainen tavoite oli päästä maaliin ja viiden tunnin alitus olisi jo plussaa. Aika voisi olla myös hitaampi jos joutuisin kävelemään paljon. Reitti oli uudistunut viime vuodesta ja pidentynyt 30 kilometristä 37 kilometriin.
Varusteet
NUTS Ylläs Pallas on pidempi polkujuoksukilpailu myös huoltopisteiden välisen etäisyyden kannalta ajateltuna. Kun puolimaratonissa on huoltopisteitä on normaalisti 5 kilometrin välein oli tässä juoksussa huoltoa kahdessa pisteessä jos maalihuoltoa ei lasketa mukaan. Kisassa oli lista pakollisista varusteista, joita piti kuljettaa kisan ajan mukana. Suurin osa pakollisista varusteista oli jo valmiina, mutta esimerkiksi hätäpilli piti nykäistä mökin pelastusliivistä.
Juoksureppu löytyi jo juomarakon kanssa. Se ei ollut mikään huippukevyt kisareppu, mutta se oli työmatkapyöräilysssä ja juoksussa testattu ja toimivaksi havaittu.
Juoksuhousuja löytyy kaapista moneen lähtöön. Rennot Craftin housut, joiden taskuissa olisi kätevä kuljettaa tavaraa. Niissä oli myös mukava juosta, mutta housut saattaisivat hiertää pitkällä matkalla. Trikoista seuraavat suosikit olivat Craftin kompressiotrikoot, joita löytyi shortsiversiot ja pitkälahkeiset. Päätin ottaa reissuun molemmat ja valita sään mukaan sopivat.
Pakkasin paidoista mukaan sekä pitkähihaisen että lyhythihainen urheilupaidan.
37 kilometrin matkalla vedenpitävä takki ei ollut pakollinen. Otin kuitenkin reissuun mukaan muutenkin Haglöfsin vedenpitävän ulkoilutakin ja kisaa varten erittäin kevyen tuulenpitävän
kuoritakin joka meni pieneen tilaan.
Kisassa tarvittavaa energiaa piti saada hommattua. Kaapin pohjalta löytyi yksi vanhentunut geelipussi ja purkin jämä urheilujuomaa. Katselin nettikauppojen valikoimista sopivaa settiä, millä saisin hoidettua kisaravinnon ja pakollisen 250 kilokalorin varaenergian joka tuli kuljettaa maaliin asti. Chain Reactionissa oli sopiva paketti tuttuja High5-geelejä ja juomia, mutta jahkailin muun tilattavan tavaran kanssa niin kauan, että paketti hävisi kaupasta ennen kuin pääsin tilaukseen saakka. Loppujen lopuksi ostin Suomesta sillisalaatin Lidlin geelejä ja Leviltä High5-plussageelejä, proteiinipatukoita ja pari Siripiri-pötköä. Testasin yhtä tai muutamaa geeliä harjoitusjuoksujen aikana enkä saanut niistä mitään oireita. Sen sijaan huomasin että melko pian suoraan syömisen päälle harjoiteltu liikunta sai mahan levottomaksi. Pitäisi onnistua energiatankkauksessa matkan varrella joutumatta puskareissuille.
Harjoittelutavoitteet
En ehtisi valmistautumaan kilpailuun hyvin. Voisin kuitenkin pidentää sekä pyörä- että juoksulenkkejä ja lisätä kestävyyttä ennen kilpailua. Vauhtikestävyysharjoittelun jätin vähälle ja pyrin saamaan enemmänkin kilometrejä kasaan ja pysyä terveenä. Tavoitteena oli päästä pisimmällä juoksulenkillä ennen kisaa 25 kilometriin helpolla vauhdilla.
Harjoittelun toteutuminen
Pyöräilin töihin monenlaisia reittejä pitkin ja menin pyörällä oikeastaan vähän joka paikkaan. Juoksin myös sekä ruokatunnilla että viikonloppuna kotona ja sain nostettua useana viikkona juoksukilometrit yli 30 kilometriin samalla kun pyöräilyn huippukilometrit käväisivät n. 270 viikkokilometrissä.
Juhannusviikolla juoksin pitkän harjoituslenkin juomarepun kanssa. Pyöräilin töihin ja työpäivän jälkeen lähdin polkuja pitkin juoksemaan hyväksi olettamaani kisavauhtia. Oli 26 astetta ja katselin kellosta kun sykkeet alkoivat nousta ja nousta. Kisaharjoituksena myös kävelin ylämäet. Kymmenen kilometrin jälkeen aloin olla aika lopussa. Sykkeet pyörivät juostessa VK-alueella ja kävelin monta kertaa myös mäkien välissä. Yhden erityisen tiukan mäen jälkeen hoipertelin vähän aikaa. Sain kasaan puolimaratonin verran kilometrejä ja illalla koitin toipua lenkistä. Tämä lenkki toi lisää epävarmuutta NUTS Ylläs-Pallaksessa onnistumiseen. Nauroin kyllä sisäisesti että sain kokeiltua tällä retkellä kaikenlaista kisatekemistä kuten puskareissu, kaatuminen, juominen, syöminen, jne. Tämä lenkki jäi lopulta pisimmäksi lenkiksi ennen kilpailua
Kaksi päivää tuon epäonnistumisen jälkeen juoksin kevyesti reilut 15 kilometrin maastolenkin. Juoksin koko lenkin ja keskivauhtini oli lähes sama kuin tuossa epäonnistuneessa juoksussa, jota Strava oli kaunistellut saksimalla hitaat pätkät tai pysähtelyt pois. Tämä oli hyvä merkki olemassaolevasta potentiaalista.
Aloitin kesäloman sopivasti kolme viikkoa ennen kisaa jolloin pyöräilin ensimmäisen yli 100 kilometrin pyöräilyn pitkään aikaan. Viimeisellä osuudella vedin noin 10 kilometrin vauhtikestävyystykityksen ja palauttelin sitten jalkojen sen verran että sain 100 kilometriä täyteen. Illan hyvä vaihtui aamulla erittäin pahaan oloon, joka ei mennyt juomalla ohi. Kokeilin jossain vaiheessa merisuolaa ja sen syöminen alkoi helpottamaan oloa. Tämäkin oli uusi oppi, josta olin kyllä kuullut, mutta en kokeillut itse.
Seuraavalla viikolla yritin vielä lähteä pienellä riskillä Lappeenrannan Pyöräilijöiden pitkähkölle maanantailenkille, mutta poikkeuksellinen raesade esti matkateon muutaman kilometrin päähän lähtöpaikasta. Työmatkapyöräily oli jäänyt jo pois kesäloman myötä ja muutenkin harjoituksen keventely sujui kuin itsestään. Keventely ennen kilpailua on tietyssä mielessä kivaa aikaa, kun voi ajatella työn tulleen tehdyksi ja kevennetyllä harjoittelulla lähinnä pitää yllä olemassa olevaa kuntoa yllä.
Sairastin ennen kilpailua myös pakollisen jokakesäisen flunssan alta pois. Tämäkin oli positiivinen asia koska yleensä flunssa sattuu kesäloman aikoihin. Näillä eväillä lähdettiin kohti pohjoista.
Comments
Post a Comment